Yhdestä maakunnasta katosi satojen miljoonien asiakasvirta
Vuonna 2019 venäläiset matkailijat jättivät Etelä-Karjalaan noin 310 miljoonaa euroa. Kyse oli rahasta, joka käytettiin alueen yrityksissä. TAK:n aineiston mukaan tästä 268 miljoonaa euroa käytettiin ostoksiin. [2; 3, s. 2]
| Venäläinen matkailu Etelä-Karjalassa vuonna 2019 | Mittakaava |
| Matkoja Etelä-Karjalaan | Noin 1,8 miljoonaa |
| Matkailijoiden rahankäyttö | Noin 310 miljoonaa euroa |
| Tästä ostoksiin | 268 miljoonaa euroa |
| Päivämatkojen osuus | 86 % |
Lähde: TAK, Ulkomaalaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2019, s. 2. Matkojen määrä ei tarkoita eri ihmisten määrää. [3]
Rajan taloudellinen merkitys näkyi erityisesti tavallisessa kaupassa. Etelä-Karjalan liiton mukaan venäläiset matkailijat käyttivät vuonna 2019 päivittäistavaroihin yli 212 miljoonaa euroa ja vaatteisiin noin 23 miljoonaa euroa. [2]
Ostoskäynnit tukivat kauppojen ohella niiden työntekijöitä ja paikallista palveluverkkoa. Kun asiakasvirta katoaa, yrityksen on löydettävä korvaavaa myyntiä, supistettava toimintaansa tai käytettävä säästöjään. Euronewsin helmikuun 2026 jutussa rajaseudun yritykset kertovat lyhennetyistä aukioloajoista, henkilöstökulujen leikkauksista ja toiminnan lopettamisesta. [4]
Tyhjä liiketila on taloudellisen muutoksen näkyvä jälki. Sen taustalla on menetettyä myyntiä ja toimeentuloa.
Hotelliyöt eivät kerro koko menetystä
86 prosenttia venäläisten Etelä-Karjalan-matkoista oli vuonna 2019 päivämatkoja. [3, s. 2]
Tällä on suuri merkitys vaikutusten mittaamiselle. Päiväkävijä voi käyttää rahaa kauppaan, ravintolaan ja palveluihin varaamatta hotellihuonetta. Siksi pelkkä yöpymistilastojen seuraaminen jättää suuren osan rajaseudun entisestä asiakastaloudesta näkymättömiin.
Korvaavan matkailun onnistumista pitää arvioida myös euroina: kuinka paljon uudet asiakkaat ostavat, missä yrityksissä raha käytetään ja kuinka tasaisesti kysyntä jakautuu vuoden aikana?
Noin 800 henkilötyövuotta – menetys tuntuu kotona asti
OECD:n vuoden 2025 raportti yhdistää Etelä-Karjalan venäläisen matkailutulon menetykseen noin 800 henkilötyövuoden vuotuisen työllisyysmenetyksen. [1, s. 21]
Luku kuvaa menetetyn työn mittakaavaa. Se ei tarkoita, että joka vuosi irtisanottaisiin 800 uutta ihmistä. Työpanoksen väheneminen voi näkyä työpaikkojen lisäksi vähäisempinä työtunteina, lyhyempinä kausina ja täyttämättä jäävinä tehtävinä.
Kotitaloudelle vaikutus voi tarkoittaa pienempää palkkapussia tai työn etsimistä muualta. Alueelle se merkitsee heikompaa pohjaa kulutukselle ja verotuloille. Näitä välillisiä vaikutuksia ei pidä lisätä matkailutuloihin ilman erillistä laskentaa, mutta ne on huomioitava alueen tulevaisuutta arvioitaessa.
Myös tavaran matka muuttui
Rajan taloudellinen hinta ei rajoitu matkailuun. OECD kuvaa, kuinka Saimaan kanavan liikenteen lakkaaminen ja venäläisen puun tuonnin päättyminen ovat muuttaneet teollisuuden kuljetuksia. Korvaavat reitit kuormittavat tie- ja rataverkkoa ja kasvattavat logistiikkakustannuksia. [1, s. 20 ja 91–92]
Vuonna 2018 Saimaan kanavan kautta kuljetettiin noin 1,30 miljoonaa tonnia tavaraa, josta ulkomaanliikennettä oli noin 1,23 miljoonaa tonnia. Kanava palveli yhteyksiä myös muihin Euroopan maihin, kuten Saksaan, Alankomaihin ja Ruotsiin. [5, s. 9 ja taulukko 4]
Kanavan kautta kulkevien yhteyksien menetys koskettaa siten myös muuta kuin Venäjän-kauppaa. OECD:n mukaan korvaavat kuljetusjärjestelyt ovat lisänneet Karjalan radan merkitystä ja kapasiteettipaineita. [1, s. 91–92]
Kun kuljetusreitti pitenee ja kustannus kasvaa, yritykselle jää vähemmän rahaa muuhun toimintaan ja investointeihin.
Vaikutukset ulottuvat Etelä-Karjalan ulkopuolelle
OECD kuvaa taloudellista iskua useilla rajaseuduilla. Vaikutusten suuruus ja luonne vaihtelevat alueen elinkeinorakenteen mukaan. [1, s. 21]
| Alue | OECD:n kuvaama menetys tai riippuvuus |
| Etelä-Karjala | Aiemmin noin 310 miljoonan euron vuotuinen venäläinen matkailutulo; sen menetykseen liittyy noin 800 henkilötyövuoden vuotuinen työllisyysmenetys. |
| Pohjois-Karjala | Venäläiset matkailijat toivat noin 27 miljoonaa euroa vuonna 2019; korvaavien markkinoiden löytäminen on ollut vaikeaa. |
| Kainuu | Raportin mukaan aiempi, vuosien 2012–2013 tasolla 30–40 miljoonan euron vuotuinen venäläinen matkailutulo on menetetty. |
| Kymenlaakso | Metsäteollisuuden ja logistiikan kuljetusketjujen häiriöt sekä nousseet puukustannukset ovat vaikeuttaneet tilannetta. |
Lähde: OECD 2025, s. 21. Eri vuosien rahamäärät eivät ole keskenään yhteismitallinen nykyhetken tappiolaskelma, eikä niitä lasketa yhteen.
Miksi kansallinen keskiarvo voi peittää paikallisen kriisin?
Koko Suomen yritystalouden sopeutuminen ei tarkoita, että rajaseudun palveluyritys olisi löytänyt uuden asiakaskunnan.
OECD nostaa esiin tärkeän rajauksen VATT:n tutkimuksessa: tarkastelu koski Venäjän kanssa suoraa tavarakauppaa harjoittaneita yrityksiä. Se ei kattanut täysimääräisesti palvelualoja, venäläiseen matkailuun ja transitoliikenteeseen sidoksissa olevia yrityksiä eikä mikroyrityksiä. [1, s. 20]
Siksi valtakunnallinen yritystutkimus ja rajakaupungin yrittäjän kokemus voivat näyttää hyvin erilaisilta. Rajaseudun taloutta on arvioitava myös sen omilla mittareilla: myynnillä, työpanoksella, liiketilojen käytöllä, kuljetuskustannuksilla ja korvaavien asiakkaiden rahankäytöllä.
Mitä rajansulun hinnasta voidaan sanoa varmasti?
Taloudellinen menetys on todellinen. Sen kaikkia osia ei voi kohdistaa yhteen päätökseen.
Matkailun ja kaupan murros alkoi ennen marraskuun 2023 rajanylityspaikkojen sulkemisia. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, pakotteet ja vastapakotteet, yritysten vetäytyminen sekä vuoden 2022 matkustusrajoitukset muuttivat yhteyksiä jo aiemmin. Katso päätösten ja rajoitusten aikajana. OECD käsittelee rajaseutujen tilannetta näiden muutosten yhteisvaikutuksena. [1, luvut 1 ja 10; 6]
Siksi vuoden 2019 matkailutuloa ei voi sellaisenaan nimetä marraskuun 2023 päätöksen vuosittaiseksi nettokustannukseksi. Rajanylityspaikkojen avaaminenkaan ei yksin palauttaisi entistä kysyntää tai poistaisi muita rajoituksia.
Tämä ei vähennä menetysten merkitystä. Se kertoo, miksi rajaseudut tarvitsevat pitkäjänteisiä ratkaisuja ja vaikutusten avointa seurantaa.
Itä-Suomen elinvoima on koko Suomen asia
Rajaseudun taloudellinen tulevaisuus ratkaistaan yritysten toimintaedellytyksissä, työpaikoissa ja siinä, voivatko ihmiset rakentaa elämänsä alueelle. Uusia asiakkaita, markkinoita ja investointeja tarvitaan. Niiden onnistumista pitää mitata toteutuneella korvaavalla kysynnällä ja työllä.
Turvallisuuspäätösten taloudelliset seuraukset on tehtävä näkyviksi. Rajaseutujen yritykset ja asukkaat tarvitsevat uskottavan polun eteenpäin.
Lähteet ja lukujen tulkinta
1. OECD (2025): Transition Strategies for Finland’s Eastern and South-Eastern Border Regions: Adapting to Geopolitical Change. Julkaisu ja raportti ↗. Painetut sivut 20–21: toimialat, VATT-tutkimuksen rajaus ja alueelliset vaikutukset; 90: arvio noin miljoonan euron päivittäisistä menetyksistä Etelä-Karjalassa; 91–92: kuljetukset ja Karjalan rata. PDF-tiedoston sivut ovat kaksi numeroa painettua sivunumeroa suuremmat. Raportissa esitetyt alueelliset arviot eivät ole tämän sivuston itsenäisesti laskemia kausaalisia vaikutusarvioita.
2. Etelä-Karjalan liitto (13.5.2020): Venäläisten matkailun kasvu jatkui vuonna 2019 ↗. Perustuu TAK Rajatutkimukseen. Vuoden 2019 historialliset rahamäärät, ei vuoden 2026 hintatasoon päivitettyjä lukuja.
3. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy (toukokuu 2020): Ulkomaalaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2019, s. 2. Luvut 1,8 miljoonaa, 310 miljoonaa euroa, 268 miljoonaa euroa ja 86 %. Koko raportin julkista URL-osoitetta ei ole käytettävissä. Etelä-Karjalan liiton tiedote antaa asiayhteyden. Kuvan ja verkkotiedotteen kaikkia ulkomaalaisia koskevat yhteissummat eroavat hieman, joten niitä ei yhdistetä tässä laskennassa.
4. Euronews (27.2.2026): Finnish communities near closed Russian border continue to suffer economically ↗. Yritysten kuvaamat sopeutumiskeinot; journalistinen tilannekuva, ei kokonaistappioiden laskelma.
5. Traficom (2019): Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2018, tilastojulkaisuja 15/2019, s. 9 ja taulukko 4, s. 15–16. Historiallinen liikennetilasto; katso myös rajan merkityksen lähteet.
6. Ulkoministeriö (29.9.2022): Suomi rajoittaa voimakkaasti venäläisten matkustamista turismitarkoituksessa Suomeen valtioneuvoston periaatepäätöksellä, arkistoitu tiedote. Matkustusrajoitusten voimaantulo 30.9.2022.
Tietopohja tarkistettu 22.10.2026. Teksti on itsenäinen yhteenveto ja tulkinta lähteistä; OECD ei ole hyväksynyt tai tukenut sivuston kannanottoja.