Miksi itärajalla
on merkitystä?

Itäraja on ollut ihmisten arjen, yritysten toiminnan ja Itä-Suomen kansainvälisten yhteyksien keskeinen osa. Sen kautta on kuljettu läheisten luo, töihin ja opiskelemaan sekä kuljetettu raaka-aineita ja vientituotteita. Rajan merkitystä on siksi tarkasteltava sekä ihmisten että alueen elinvoiman näkökulmasta.

Tilastot kertovat yhteyksien mittakaavasta. Ne auttavat myös erottamaan toisistaan pitkään jatkuneet muutokset, matkustusrajoitukset ja rajanylityspaikkojen sulkemisen.

Yhteys läheisiin, työhön ja opiskeluun

Rajaliikenteen merkitys ulottuu matkailua laajemmalle. Rajavartiolaitoksen vuoden 2024 aineistossa matkustamisen perusteina tunnistetaan muun muassa perhesuhteet, työnteko, opiskelu, hoito ja muut välttämättömät syyt. Perheenjäseniä koskevassa kohdassa mainitaan esimerkiksi puolisot, vanhemmat, isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset. [5, kohdat 1–10]

Siksi rajan merkitystä ei voi arvioida pelkästään ostosmatkojen määrällä. Kyse on myös mahdollisuudesta ylläpitää perhesuhteita ja järjestää arkea kahden maan välillä. Liikennetilasto ei kerro, kuinka monen matkan taustalla on ollut lapsen ja vanhemman tapaaminen tai iäkkäästä läheisestä huolehtiminen.

Liikkuminen on ollut osa alueen elinvoimaa

Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2013 selvityksen lähtötietojen mukaan Suomen ja Venäjän välisessä tieliikenteessä tehtiin vuonna 2011 noin 9 300 0009,3 miljoonaa henkilömatkaa. Selvitys tunnisti Kaakkois-Suomen keskeiseksi rajaliikenteen alueeksi ja käsitteli liikenteen yhteyttä ostos- ja matkailupalveluihin. [1, taulukko 7, s. 29; johtopäätökset, s. 40–41]

Matkustaminen luo kysyntää esimerkiksi kaupoille, majoitukselle, ravintoloille ja kuljetuspalveluille. Yhteyksien katkeamisen vaikutuksia on siksi perusteltua tarkastella myös yritysten asiakaspohjan ja paikallisten palvelujen kannalta.

Liikennemäärät eivät kuitenkaan yksin kerro menetetyn liikevaihdon, työpaikkojen tai verotulojen määrää. Näiden arviointiin tarvitaan lisäksi alueellisia matkailu-, kulutus- ja yritystietoja. Tutustu taloudellisten vaikutusten lukuihin.

Tavaraliikenne yhdisti teollisuutta ja markkinoita

Sainion vuoden 2023 tutkimuksessa esitettyjen, Tullin tietoihin perustuvien lukujen mukaan Suomesta vietiin Venäjälle vuonna 2021 noin 1 300 0001,3 miljoonaa tonnia tavaraa maanteitse. Venäjältä tuotiin Suomeen maanteitse noin 3 700 0003,7 miljoonaa tonnia. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa maantietuonnista oli raakapuuta ja haketta. [6, s. 1]

Rajan merkitys on siten ulottunut kuljetusyrityksistä teollisuuden raaka-ainehankintaan ja vientiin. Myös Suomen satamien kautta kulkeva transitoliikenne on yhdistänyt itärajan kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Vuoden 2013 selvityksen mukaan yli 90 prosenttia siinä tarkastellusta Venäjän satamatransitosta kulki vuonna 2011 Haminan, Kotkan ja Kokkolan kautta. [1, s. 33, taulukko 8]

Tieliikenteen pysähtyminen ei tarkoita kaiken rajat ylittävän tavaraliikenteen loppumista. Tullin mukaan Vainikkala pysyi vuonna 2024 avoinna tavarajunaliikenteelle. Sen kautta saapui 2 854 kuormattua konttia ja lähti 2 854 tyhjää konttia. Konttien lukumäärä ei kerro koko junaliikenteen tonnimäärää eikä tavaran arvoa. [2, katsaus ja taulut 1–2]

Saimaan kanava oli yhteys myös muualle Eurooppaan

Saimaan kanavan kautta kuljetettiin vuonna 2018 yhteensä noin 1 300 0001,30 miljoonaa tonnia tavaraa. Tästä ulkomaanliikennettä oli noin 1 230 0001,23 miljoonaa tonnia. Kanavan kuljetuksiin sisältyi muun muassa 543 000 tonnia raakapuun tuontia ja 169 000 tonnia metsäteollisuuden vientikuljetuksia. [3, s. 9]

Kanavan merkitys ei rajoittunut Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan. Tilastossa on kuljetuksia esimerkiksi Saksan, Alankomaiden, Ruotsin ja Britannian kanssa. Saimaan satamista vietiin tavaraa muun muassa Joensuusta ja Siilinjärveltä. [3, taulukko 4, s. 15–16; liite 5, s. 43–45]

Itärajan kautta kulkevat yhteydet ovat palvelleet myös Itä-Suomen kauppaa muiden Euroopan maiden kanssa. Kanava-aineisto havainnollistaa, miksi rajan merkitystä on tarkasteltava koko kuljetusverkon näkökulmasta.

Useita yhteyksiä heikkeni peräkkäin

Myös lentoliikenteessä oli ennen pandemiaa huomattava matkustajavirta. Toimitetun reittiliikennetaulukon Venäjä-rivin matkustajamäärä nousi vuoden 2013 luvusta 257 970 vuoden 2019 lukuun 587 303. Vuonna 2022 määrä oli 31 171. [4, Page1_1, C42, O42 ja U42]

Luvut kuvaavat taulukon maakohtaista reittiliikennettä, eivät venäläisten matkailijoiden tai yksittäisten ihmisten määrää. Ne täydentävät kuvaa tilanteesta, jossa eri liikennemuotojen yhteydet vähenivät eri aikoina.

Näistä syistä kaikkia taloudellisia tai liikenteellisiä muutoksia ei voi lukea yhden päätöksen seuraukseksi. Myöskään rajanylityspaikan avaaminen ei yksin palauttaisi aiempaa liikennettä: matkustamisen perusteet, kaupankäynnin rajoitukset ja toimivat kuljetusyhteydet vaikuttavat erikseen.

Mitä tulevaisuutta koskevassa keskustelussa pitää huomioida?

Rajan tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa tarvitaan tietoa sekä turvallisuudesta että ihmisiin ja alueisiin kohdistuvista vaikutuksista. Näiden asiakirjojen perusteella arvioitavia kysymyksiä ovat erityisesti perheyhteyksien toimivuus, rajaseutujen palvelujen kysyntä, teollisuuden kuljetusreitit sekä Saimaan alueen kansainvälinen saavutettavuus.

Vuoden 2013 selvitys laadittiin aivan toisenlaisessa toimintaympäristössä. Sen vuosia 2020 ja 2030 koskevat luvut ovat vanhoja ennusteita, eivät toteutuneita liikennemääriä tai tämänhetkisiä arvioita. Selvitys auttaa ymmärtämään aiempaa suunnittelua, mutta tulevaisuuden ratkaisut tarvitsevat päivitetyn tietopohjan. [1, tiivistelmä ja taulukko 7]

Rajan merkitys ei katoa silloin, kun liikenne vähenee. Silloin korostuu tarve ymmärtää, mitä yhteyksien puuttuminen merkitsee ihmisille, yrityksille ja Itä-Suomen tulevaisuudelle.

Lähteet

Viittaukset kohdistuvat toimitettuihin asiakirjoihin. Sivunumerot tarkoittavat julkaisuihin painettuja sivunumeroita; esimerkiksi lähteen 1 sivu 29 on PDF-tiedoston sivu 34.

1. Liikenne- ja viestintäministeriö (2013). Suomen ja Venäjän välinen liikenne vuosina 2020 ja 2030. Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä. Julkaisuja 5/2013. Taulukko 7, s. 29; taulukko 8, s. 33; johtopäätökset. ISBN 978-952-243-331-2. Pysyvä tunniste ↗.

2. Tulli (25.2.2025). Rajaliikennetilasto 2024. Katsaus sekä taulu 1 (lähtenyt liikenne) ja taulu 2 (saapunut liikenne). Vuoden 2023 henkilö- ja pakettiautojen yhteismäärä: 318 458 + 318 690 = 637 148.

3. Traficom (2019). Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2018. Traficomin tilastojulkaisuja 15/2019. S. 9, taulukko 4 ja liite 5. Toimitettu tiedostonimellä Saimaan kanavan vuosijulkaisu 2018.pdf.

4. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat maittain 2013–2024. Toimitettu Excel-tiedosto Lennot Kv reittiliikenteen matk maittain 2013-2024.xlsx. Välilehti Page1_1, rivi 42 (Venäjä); taulukossa päiväys 9.1.2025. Julkaisijaa ei ole nimetty taulukon soluissa, eikä alkuperäistä julkaisijaa ole tässä aineistossa varmistettu. Tyhjiä vuosien 2023–2024 soluja ei ole tulkittu nolliksi.

5. Rajavartiolaitos. Venäjän kansalaisten maahantulon rajoitukset. Toimitettu vuoden 2024 PDF-tallenne, erityisesti johdanto ja erityisryhmiä koskevat kohdat. Historiallinen ohjeaineisto, ei ajantasainen matkustusohje.

6. Sainio, Tuomas (2023). Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen muutokset vuonna 2022 – Raskaan tieliikenteen data-analyysi. Kandidaatintyö, Tampereen yliopisto. S. 1, 7 ja 22–26. Maanteiden tonnimäärät ovat tutkimuksen Tullilta lainaamia tietoja; kyse ei ole tämän sivun erillisestä alkuperäistilaston tarkistuksesta.

7. Ulkoministeriö (29.9.2022). Suomi rajoittaa voimakkaasti venäläisten matkustamista turismitarkoituksessa Suomeen valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Toimitettu tiedostona SUOMIR\~1.PDF, s. 1.